|
Pro gradun tiivistelmä
Alex Snellman Tutkielman kohteena ovat ne 154 henkilöä, jotka Suomen suuriruhtinaskunnassa aateloitiin tai korotettiin vapaaherralliseen tai kreivilliseen arvoon. Kyseessä on sosiaalihistoriallinen tutkimus, jonka tärkeimpänä lähteenä ovat Suomen Ritarihuoneeseen kirjatun aatelin osalta Tor Carpelanin sukutaulut ja kirjaamattoman aatelin osalta Yrjö Blomstedtin sukutaulut. Sukutaulujen pohjalta on laadittu laaja liite, jonka aineistoa lähestytään pääosin kvantitatiivisesti ja synkronisesti. Tutkielmassa selvitetään, minkälainen ryhmä keisariajan aateliskorotetut olivat. Suomalaiset aateliskorotukset asetetaan laajempaan viitekehykseen kuvaamalla melko laajasti aatelin syntyä ja muutoksia Ruotsin ajalla, Venäjän aatelin eroavaisuuksia sekä suomalaisen aatelisjärjestelmän pääpiirteitä. Perusmuuttujien – lukumäärän, sukunimen, sukupuolen, iän ja syntymäpaikan – lisäksi tutkitaan aateliskorotettujen perhesuhteita, erityisesti sitä missä määrin heillä oli ennestään yhteyksiä aateliin. Ammatin ja korkeimman kunniamerkin kautta perehdytään aateliskorotettujen yhteiskunnalliseen asemaan. Tutkielmassa osoitetaan, että aateliskorotetut olivat pääosin virkamiehiä: elinkeinonharjoittajia oli vain 10 % eikä muita väestöryhmiä aateliskorotettu lainkaan. Upseereita aateliskorotettiin Suomessa varsin harvoin. Tutkielma on osa uutta 1800–1900-lukujen aatelin historian tutkimusta. Perinteinen käsitys 1800-luvusta modernisoituvana porvariston vuosisatana osoittautuu Suomen suuriruhtinaskunnan kohdalla yksinkertaistetuksi: aateliskorotukset olivat yleisiä 1900-luvun alkuun, aatelisnimien omaksuminen yleistyi vielä edellisen vuosisadan loppupuolella, samoin kuin kävi ylimmän virkakunnan aateluuden kohdalla. 1800-luku oli vielä traditionaalinen: aateliskorotetut edustivat virkavaltaista säätyläisyhteiskuntaa. |